QR-info – Nord-samisk
Buođggáidnjárga
Smávva guollebivdohápman mii cibmu gitta muhtun njárgageažis Várjjatvuonas. Lea dovddus iežas čáppa ovdasoahtehuksehusain, iežas čáppa rittuiguin ja go lea stuorámus guollebivdohápman Mátta- Várjjagis. Gohčoduvvo maiddai Smávva-Suopman, Pykeijän dahje “Gonagasreabbáoaivegávpogin”.
Njávdán
Luossagiláš Njávdánjoga njálmmis, dovddus bivnnuhis johkan lustabivdiide, iežas fámolaš Geavgŋá dihte ja árbevirolaš pántaeaiggádiidguolástemiin. Dáppe lea Äʹvv nuortalaš musea ja dáppe leat moadde historjjálaš girkovistti. Gilli lei ovdal nuortalaččaid geasseorohat, odne leat doppe sihke nuortalaš, suoma, norgga ja davvisámi kultuvrrat.
Báhčaveajitvággi
Rabas johkavággi gos lea 105 km riikarádji gaskkal Norgga ja Ruošša. Dáppe lea Norgga stuorámus guovžanálli ja eamivuovdi mii dagaha riikaráji oarjjabealde ruošša táigai. Eamivuovdi lea suodjaluvvon Bajit Báhčaveaji álbmotmeahci bokte. Guovllu elliid- ja šattuid birra sáhtát oahppat Svanvika álbmotmeahcceguovddážis.
Vuorjánjohka
“Norgga loahppa” ja suohkana nuorttabealde olggumus rádji Ruššii ja davábealde Barentsáhpái.
Geahččat go čáppa gaskaijabeaivváš luoitáda Norgga čábbámus sáttogátti badjel dan muittát agibeaivái. Gilli lea maid beakkán iežas čáppa geađgegirkuin, Gonagas Oscar II kapeallain. Norgga-dánskalaš gonagas huksii dan 1869:s vai čuoččuha norgga suverenitehta Ruošša vuostá. Geaidnu lea giddejuvvon dálvet.
Buođggáidnjárga
Ealli guollebivdohápman čuohtenáre jagiid. 1800-logus ásaiduvve ollu suopmelaččat deike go sin ruovtturiikkas lei máŋga jagi leamaš heajos dilli, ja gilli gohčoduvvo danin Pikku Suomi/Unna Suopma. Gilli ii boldojuvvon go duiskalaččat báhtaredje 2. Máilmmisoađe vuolde, ja guovddážis lea mihtilmas čáppa huksehus autenttalaš ovdasoađi viesuiguin.
2000-logu rájes lea Buođggáidnjárga šaddan okta Norgga deháleamos guollehápmanin gonagasreabbábivdui, ja vuvdet olgoriikii ealli reappáid luksusrestoráŋŋaide miehtá máilmmi. Báikkálaš turistavásáhusat leat suoma sávdnji mas jiekŋaábis vuojadit birra jagi, stuora loddevárri Ranvikas ja fanassafáriija reabbá- ja mearrabivdduin.
Njávdán
Luossagiláš Njávdánjoga njálmmis, mii lea rádjejohka gaskal Norgga ja Suoma. Ollu olbmuin geat dáppe orrot leat nuortalaš dahje suoma maŋisboahttit. Gili deháleamos turistageasuhus lea Äʹvv nuortalaš musea, Geavŋŋis juste vulobealde E6, Njávdáma kapealla, kvenalaš Labahådállu ja nuortasámi Nuortalašgilli.
Nuortalašgilážis gávdno earenoamáš St. Georga kapealla, mii lea 10 mehtera stuoru ruoššaortodoksa kapealla huksejuvvon 1565:s. Geasset doppe dáhpáhuvvá earenoamáš nuohttabivdu, man gohčodit Kappala, bálkestit golgi nuohti go bivdet luosaid Geavŋŋis. Geavŋŋis sáhtát čuovvut fylkkageainnu 893 oarjelulás, mii eanasmuddui čuovvu suopmelaččaid ovddeš márkangeainnu Anáris.
Vuorjánjohka
“Norgga loahppa” ja suohkana nuorttabealde olggumus rádji Ruššii ja davábealde Barentsáhpái.
Čáppa sáttogáttit ja fámolaš Barentsáhpi addá buot eanemus rámálmas rámma geahččat gaskaijabeaivváža min suohkanis. Gilis orro olbmot bistevaččat gitta birrasiid 1980-lohkui, muhto leat ain ollugat geain lea dáppe hyhtta ja geasseviessu.
Gonagas Oscar II kapealla gárvánii 1869 luonddugeađggis. Kapealla ceggejuvvui čuoččuhit norgga suverenitehta Ruošša vuostá maŋŋel 1826 rádješiehtadusa. Girkogárddis gávdnojit sihke luteránalaš ja greikkakatolalaš hávdemuittut mat čielgasit čájehit makkár rádjeriikkas don leat.Vuorjánjohka lea buorre luossajohka, vaikko ii leat govddibut go 10-15 mehtera dakko gokko lea seakkimus. Jus dus lea lihkku, de sáhtát oaidnit soames ruošša luossabivdiid nuppe bealde joga..
Báhčaveadji
Lea rabas johkaleahki mii manná 120 km sisa riikii, gos gávnnat Norgga stuorámus guovžanáli. Eamivuovdi beazis adno maiddái leat olgorádjin sibirijálaš táigai.
Báhčaveaijoga ovddasta 105 kilomehtera norgga-ruošša rádjelinjjás, ja lea muddejuvvon máŋga norgga ja ruošša elfápmostašuvnnaiguin. Historjjálaš norgga-ruošša elfápmoovttasbargu, mii huksejuvvui juste gasku galbma soađi áigge.
Dehálaš geasuhusat leat Bajit Báhčaveaji álbmotmeahcci, golmma riikka rádjemearka, rájis gaskal Suoma, Norgga ja Ruošša, Svanvik girku, musea Strand skuvlainternáhtta, Aláš 96 geahččantoartnain. NIBIO Svanhovd lea fitnanbáiki Bajit Báhčaveaji álbmotmeahccái ja doppe gávdno bohtanalaš gilvvagárdi. Dáppe sáhtát oahppat earret eará dehálaš guovžanáli birra mii leagis lea.